Hyvät Ocean Foundationin ystävät,

Olen juuri palannut matkalta Social Ventures Network -konferenssiin Kennebunkportissa, Mainessa. Yli 235 ihmistä useilta eri sektoreilta – pankki-, teknologia-, voittoa tavoittelemattomilta, riskipääoma-, palvelut ja kauppa – kokoontui keskustelemaan siitä, kuinka pitää huolta työntekijöistä, suojella planeettaa, tehdä voittoa ja pitää hauskaa samalla kaikki. Vasta hyväksyttynä ryhmän jäsenenä olin paikalla katsomassa, kuinka The Ocean Foundationin työ pitkän aikavälin kestävyyden ja inhimillisten ja luonnonvarojen tukemiseksi rannikkoyhteisöissä voisi sopia "vihreämpien" liiketoiminta- ja kehityssuunnitelmien trendiin.

Maaliskuussa teimme matkan etelään aurinkoiseen Belizeen vuosittaiseen merirahoittajien kokoukseen Ambergris Cayella. Tätä vuotuista viikon mittaista kokousta isännöi biologisen monimuotoisuuden neuvoa-antava ryhmä, ja sen perustaja oli TOF:n perustajajohtaja Wolcott Henry, ja sen puheenjohtajana toimii tällä hetkellä TOF:n hallituksen jäsen Angel Braestrup. CGBD on konsortio, joka tukee säätiötoimintaa luonnon monimuotoisuuden suojelun alalla ja toimii jäsentensä verkostoitumiskeskuksena.

Ottaen huomioon Mesoamerikkalaisen riutan kriittisen tilan ja alueelle sijoitetun viiden meren rahoittajan1, CGBD valitsi Belizen vuoden 2006 vuosikokouksensa paikkaksi kokoamaan yhteen merirahoittajat eri puolilta kansakuntaa keskustelemaan rahoittajien yhteistyöstä ja tärkeimmistä arvokkaaseen mereen vaikuttavista kysymyksistä. ekosysteemejä. Ocean Foundation toimitti taustamateriaalit tälle kokoukselle toista vuotta peräkkäin. Näihin materiaaleihin sisältyi Mother Jones -lehden huhtikuun 2006 numero, jossa kerrottiin valtameriemme tilasta ja 500-sivuinen The Ocean Foundationin tuottama lukija.

Meillä oli viikko aikaa keskustella kaikesta merensuojelun auringon alla, ja päivämme olivat täynnä informatiivisia esityksiä ja vilkasta keskustelua ratkaisuista ja ongelmista, joihin meidän merenkulun rahoitusyhteisönä on puututtava. Puheenjohtaja Herbert M. Bedolfe (Marislan säätiö) avasi kokouksen myönteisesti. Osana kaikkien esittelyä jokaista huoneessa olevaa henkilöä pyydettiin selittämään, miksi he heräävät aamulla ja menevät töihin. Vastaukset vaihtelivat rakkaista lapsuuden muistoista merellä vierailemisesta tulevaisuuden turvaamiseen lapsilleen ja lastenlapsilleen. Seuraavien kolmen päivän aikana yritimme käsitellä kysymyksiä valtamerten terveydestä, mitkä asiat tarvitsevat lisää tukea ja mitä edistystä on tapahtunut.

Tämän vuoden kokous tarjosi päivityksiä viime vuoden kokouksen neljästä keskeisestä aiheesta: avomeren hallinto, kalastus/kalapolitiikka, koralliriuttojen suojelu sekä valtameret ja ilmastonmuutos. Se päättyi uusiin raportteihin mahdollisista rahoittajayhteistyöstä kansainvälisen kalastuksen, Coral Curion ja akvaariokaupan, merinisäkkäiden ja vesiviljelyn tukemiseksi. Tietenkin keskityimme myös Mesoamerikkalaiseen riutaan ja haasteisiin, jotka liittyvät sen varmistamiseen, että se tarjoaa jatkossakin terveellisen elinympäristön siitä riippuvaisille eläimille, kasveille ja ihmisyhteisöille. Kokouksen koko esityslista on saatavilla Ocean Foundationin verkkosivuilla.
Minulla oli tilaisuus tuoda ryhmä ajan tasalla valtavasta määrästä uutta dataa ja tutkimusta, joka on ilmaantunut ilmastonmuutoksen vaikutuksista valtameriin helmikuussa 2005 pidetyn merijalkaväen kokouksen jälkeen. Pystyimme myös korostamaan TOF:n tukemaa työtä Alaskassa, jossa merijää ja napajäätiköt sulavat aiheuttaen merenpinnan nousua ja kriittistä elinympäristön häviämistä. On yhä selvempää, että merensuojelurahoittajien on tehtävä yhteistyötä varmistaakseen, että tuemme pyrkimyksiä käsitellä ilmastonmuutoksen vaikutuksia valtamerien luonnonvaroihin nyt.

Liittyessään CGBD Marine Funders -järjestöön joka vuosi kutsutaan vierailevia puhujia meriyhteisöstä, jotka pitävät esityksiä ja jakavat tietämystään epävirallisemmin. Tämän vuoden vierailevien puhujien joukossa oli neljä TOF:n huippuavustusten saajaa: Chris Pesenti Pro Peninsulasta, Chad Nelsen Surfrider-säätiöstä, David Evers Biodiversity Research Institutesta ja John Wise Maine Center for Toxicology and Environmental Healthista.

Erillisissä esityksissä tohtori Wise ja tohtori Evers esittelivät tulokset laboratorioanalyysistä valasnäytteistä, jotka oli kerännyt toinen TOF-avustuksen saaja, Ocean Alliance "Voyage of the Odyssey" -matkallaan. Valtamerien valaiden kudosnäytteistä löytyy korkeita määriä kromia ja elohopeaa eri puolilla maailmaa. Enemmän työtä on vielä analysoida lisänäytteitä ja tutkia mahdollisia kontaminanttien lähteitä, erityisesti kromia, joka on todennäköisimmin ollut ilmassa leviävä myrkky ja siten saattanut vaarantaa muut ilmaa hengittävät eläimet, mukaan lukien ihmiset, samalla alueella. . Ja meillä on ilo kertoa, että uusia projekteja on nyt meneillään kokouksen seurauksena:

  • Atlantin turskakantojen testaus elohopean ja kromin suhteen
  • John Wise työskentelee Pro Peninsulan kanssa kehittääkseen merikilpikonnan kantasolulinjoja, joiden avulla voidaan verrata ja testata luonnonvaraisia ​​merikilpikonnia kromin ja muiden epäpuhtauksien varalta.
  • Surfrider ja Pro Peninsula saattavat tehdä yhteistyötä Bajassa ja ovat keskustelleet toistensa mallien hyödyntämisestä muilla alueilla maailmassa
  • Mesoamerikkalaisen riutan suiston terveyden ja saastumisen kartoitus
  • David Evers aikoo testata valashaiden ja Mesoamerikkalaisen riutan riuttakalojen elohopeaa kannustimena lopettaa näiden kantojen liikakalastus.

Mesoamerikkalainen riutta ylittää neljän maan rajat, mikä vaikeuttaa suojeltujen merialueiden valvontaa belizealaisille, jotka taistelevat jatkuvasti Guatemalassa, Hondurasissa ja Meksikossa olevia salametsästäjiä vastaan. Silti, koska MesoAmerikan riutalla on vain 15 % eläviä korallipeittoja, suojelu- ja ennallistamistoimet ovat välttämättömiä. Riuttajärjestelmien uhkia ovat: lämpimämpi vesi valkaisee korallia; lisääntynyt merimatkailu (erityisesti risteilyalukset ja hotellien kehittäminen); riuttahaiden metsästys, joka on välttämätön riuttaekosysteemille ja öljykaasujen kehitykselle, sekä huono jätehuolto, erityisesti jätevesi.

Yksi syistä, miksi Belize valittiin tapaamiseemme, on sen riuttavarat ja pitkäaikainen pyrkimys suojella niitä. Poliittinen tahto suojeluun on ollut siellä vahvempi, koska Belizen talous on ollut riippuvainen ekomatkailusta, erityisesti niistä, jotka tulevat nauttimaan riutoista, jotka muodostavat osan 700 mailin pituisesta Mesoamerican Reef -alueesta. Silti Belize ja sen luonnonvarat ovat käännekohdassa, kun Belize kehittää energiavarojaan (josta tuli öljyn nettoviejä aiemmin tänä vuonna) ja maatalousliiketoiminta vähentää talouden riippuvuutta ekomatkailusta. Vaikka talouden monipuolistaminen on tärkeää, yhtä tärkeää on säilyttää vierailijoita houkuttelevat resurssit, jotka ruokkivat edelleen hallitsevaa osaa taloudesta erityisesti rannikkoalueilla. Näin ollen kuulimme useilta henkilöiltä, ​​joiden elämäntyö on omistettu meren luonnonvarojen suojelulle Belizessä ja Mesoamerikkalaisen riutan varrella.

Viimeisenä päivänä se oli vain rahoittajia, ja vietimme päivän kuunnellen kollegojemme ehdotuksia yhteistyömahdollisuuksista hyvien merensuojeluhankkeiden tukemiseksi.
Tammikuussa TOF oli isännöinyt koralliriuttatyöryhmäkokouksen korallikurio- ja akvaariokaupan vaikutuksista, eli elävien riuttakalojen ja curiokappaleiden (esim. korallikorujen, simpukoiden, kuolleenmeren hevosten ja meritähtien) myynnistä. Yhteenvedon tästä tapaamisesta esitteli tohtori Barbara Best USAID:stä, joka korosti, että tutkimus on vasta alkamassa korallikaupan vaikutuksista ja koralleja koskeva oikeudellinen tuki puuttuu. Yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa The Ocean Foundation laajentaa tutkimusta koralliriuttojen vaikutuksista riuttoihin ja niistä riippuvaisiin yhteisöihin.

Herbert Bedolfe ja minä toimme ryhmälle ajan tasalla työstä, jota tehdään merinisäkkäitä uhkaavien näkymättömien elementtien käsittelemiseksi. Esimerkiksi ihmisen toiminta aiheuttaa akustisia häiriöitä, jotka puolestaan ​​aiheuttavat valaiden ja muiden merinisäkkäiden vammoja ja jopa kuoleman.

Angel Braestrup toi ryhmän vauhtiin viimeaikaiseen kehitykseen vesiviljelyn vaikutuksista rannikkovesiin ja rannikkoyhteisöihin. Meren antimien lisääntynyt kysyntä ja luonnonvaraisten kantojen väheneminen on johtanut siihen, että vesiviljelyä pidetään mahdollisena helpotuksena luonnonvaraisille kannoille ja mahdollisena proteiinilähteenä kehitysmaille. Useat rahoittajat pyrkivät tukemaan yhteistyöpyrkimyksiä edistääkseen tiukkoja ympäristöstandardeja kaikille vesiviljelylaitoksille, pyrkiäkseen rajoittamaan lihansyöjien kalojen viljelyä (viljeltyä kalaa syövä luonnonvarainen kala ei vähennä luonnonvaraisten kantojen painetta).ja muutoin tehdä vesiviljelystä lupauksensa kestävänä proteiinin lähteenä.

Perustamisestaan ​​lähtien yli 10 vuotta sitten Marines Working Group on korostanut merensuojelurahoittajien verkoston rakentamista, joka jakaa ideoita, tietoa ja ehkä mikä tärkeintä, käyttää rahoittajayhteistyön voimaa tukeakseen apurahansaajien yhteistyötä, viestintää ja kumppanuutta. Ajan mittaan on ollut lukuisia virallisia ja epävirallisia rahoittajayhteistyötä tiettyjen merensuojelualueiden tukemiseksi, usein vastauksena lainsäädännöllisiin tai sääntelyyn liittyviin huolenaiheisiin.

Näissä kokouksissa on helppo kuunnella kaikkia huonoja uutisia ja ihmetellä, mitä on jäljellä. Chicken Littlellä näyttää olevan järkeä. Samalla rahoittajat ja esittäjät uskovat, että paljon voidaan tehdä. Kasvava tieteellinen perusta uskolle, että terveet ekosysteemit reagoivat ja sopeutuvat paremmin sekä lyhytaikaisiin (esim. tsunamit tai vuoden 2005 hurrikaanikausi) että pitkän aikavälin (El Niño, ilmastonmuutos) vaikutuksiin, on auttanut strategioitamme keskittämään. Näitä voivat olla pyrkimykset suojella meren luonnonvaroja paikallisesti, asettaa alueelliset puitteet rannikkoyhteisöjen terveyden turvaamiseksi – maalla ja vedessä – sekä laajempia poliittisia tavoitteita (esim. tuhoavien kalastuskäytäntöjen kieltäminen tai rajoittaminen ja valaiden raskasmetallien lähteiden korjaaminen ja muut lajit). Näihin strategioihin liittyy jatkuva tarve tehokkaille viestintä- ja koulutusohjelmille kaikilla tasoilla sekä näiden tavoitteiden suunnittelua auttavan tutkimuksen tunnistamiseen ja rahoittamiseen.

Lähdimme Belizestä sekä laajemmalla tietoisuudella haasteista että arvostaen edessä olevia mahdollisuuksia.

valtamerille,
Mark J. Spalding, puheenjohtaja