Kuluva vuosi keskittyi sen valtameren osan suojelemiseen, joka on minkään tietyn maan lainkäyttövallan ulkopuolella ja joka on luultavasti niin arvoituksellinen, että alan asiantuntijat yrittävät edelleen ymmärtää sitä.

Mitä tulee avomereen, on suuri osa (64%) valtamerestä, jota kukaan ei todellakaan omista ja jota mikään maa ei voi suojella yksinään. Tämä herättää kysymyksen: "Kuinka suojelet jotain, joka ei kuulu (vain) sinulle?" Tutkijat ovat sitä mieltä, että alue kuuluu meille kaikille.

Euroopan komission mukaan vain 1% aavalla merellä on suojeltu, mikä on järkyttävän pieni alue. Kun loput avomeret ovat suojaamattomia, voidaan vain kuvitella toimiemme vaikutusta biologiseen monimuotoisuuteen. Ajattele aavaa merta maailmana, joka on kaukana ihmisen käsityksen ja, luultavasti, ymmärryksen ulkopuolella.

Biologisen monimuotoisuuden suojelemisen yhtymäkohtana asiantuntijat tekivät kuluneen vuoden aikana työtä suojellakseen biologista monimuotoisuutta. ja katsoipa tätä työtä kriittisesti tai optimistisesti, vuosi 2023 osoitti meille, että avomeren ongelmat voidaan ratkaista vain yhteistyöllä.

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEEN #14 VAIKUTUS

Ehkä paras tapa aloittaa on tunnustaa, että Yhdistyneiden Kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteilla (SDG) on tärkeä rooli tämän vuoden avomeren suojelutoimien kontekstualisoinnissa.

erityisesti SDG 14: Life Below Water, jonka tavoitteena on "säilyttää ja käyttää kestävästi valtameriä, merta ja meren luonnonvaroja kestävään kehitykseen", on opas ponnisteluille valtamerten terveyden edistämiseksi avomerellä, ja sattumalta vuosi 2023 on osa Global Sustainable Development Reportin (GSDR) neljän vuoden tarkistussykliä. Tämä vuosi on myös puolivälissä raportin ensimmäisen kirjoittamisen ja vuoden 4 maalitolpan välillä. Katsotaanpa tätä taustaa ajatellen lyhyesti vuoden 2030 kehitystä.

SOPIMUS YK:N MERILAINSOPIMUKSEN MUKAISESTA MEREN BIOLOGISEEN MONIMUOTOISUUDEN SUOJELUSTA JA KESTÄVÄSTÄ KÄYTTÖÖN KANSALLISEN TOIMIVALTAJAN ALUEILLA (BBNJ-sopimus hyväksytty kesäkuussa 2023)

- BBNJ sopimus adoptoitiin vuonna New Yorkissa kesäkuun 19th 2023. Tämä merkittävä sopimus sisältää tärkeän yleistavoitteen 2 artiklassa, "varmistaa meren biologisen monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolella, varten tällä hetkellä ja pitkällä aikavälilläyleissopimuksen asiaa koskevien määräysten tehokkaan täytäntöönpanon ja kansainvälisen yhteistyön ja koordinoinnin avulla [painotus lisätty].”

BBNJ-sopimuksen yleisperiaatteissa ja lähestymistavoissa 7 artiklassa esitetään monia ympäristölainsäädännön yhteydessä tuttuja ohjaavia periaatteita, kuten "saastuttaja maksaa -periaate" ja "parhaan saatavilla olevan tieteen ja tieteellisen tiedon käyttö". Tämän jälkeen sopimuksessa tavoitteet jaetaan eri aihealueiden mukaan. Alla esikatselu:

OSA II: MEREN GENEETISET RESURSSIT, MUKAANLUUN OIKEUDENMUKAINEN JA TASUMALTAINEN EDOJEN JAKO (9 artiklan tavoitteet):
  • Meren geenivarojen oikeudenmukainen ja tasapuolinen hyötyjen jako,
  • Tukea tarvitsevien osapuolten valmiuksien kehittäminen,
  • Tieteellisen tutkimuksen ja teknologisen innovaation sukupolvi ja
  • Meriteknologian siirto.
III OSA. TOIMENPITEET, KUTEN ALUEPOHJAISET HALLINNOINTITYÖKALUT, MUKAAN LUKIEN MERISUOJATUT ALUEET (17 artiklan tavoitteet):
  • Suojeltujen alueiden suojelu ja kestävä käyttö aluekohtaisten hoitovälineiden avulla,
  • Näiden aluekohtaisten hallinnointivälineiden yhteistyö ja koordinointi,
  • Biologisen monimuotoisuuden ja siihen liittyvien ekosysteemien suojelu, säilyttäminen jne. (ottaen huomioon tuottavuuden, terveyden ja sietokyvyn),
  • Sosioekonomisten kysymysten, kuten elintarviketurvan ja kulttuuristen arvojen, tukeminen ja
  • Kapasiteetin kehittäminen ja teknologian siirto
OSA IV. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI (27 artiklan tavoitteet):
  • Luodaan prosessit arviointien suorittamista ja raportointia varten,
  • Estää, hallita ja lieventää merkittäviä haitallisia vaikutuksia,
  • Ota huomioon sekä kumulatiiviset vaikutukset (yhteensä) että vaikutukset, jotka koskevat kansallisia lainkäyttöalueita,
  • Varmista, että YVA:t ovat strategisia ja johdonmukaisia
  • YVA-valmiuksien kehittäminen
OSA V. VALMISTEEN LISÄÄMINEN JA MERITEKNOLOGIAN SIIRTO (40 artiklan tavoitteet):
  • Tuetaan edellisten osien ja niiden tavoitteiden kehittämistä.

Erityisesti OSA VIII TÄYTÄNTÖÖNPANO JA NOUDATTAMINEN noudattaa rauhanomaista ja jokseenkin joustavaa lähestymistapaa tämän sopimuksen mukaisten riitojen ratkaisemiseen. Tämä riitojenratkaisumenetelmä on todennäköisesti tehokas, kun otetaan huomioon sopimuksessa asetetut tiukat seuranta- ja raportointivaatimukset.

Katso lisätietoja, mukaan lukien kuinka EU selittää tämän sopimuksen "pähkinänkuoressa" ja kuinka se liittyy alla olevaan Kunming-Montreal -kehykseen: https://oceans-and-fisheries.ec.europa.eu/ocean/international-ocean-governance/protecting-ocean-time-action_en;  https://oceans-and-fisheries.ec.europa.eu/news/win-ocean-high-seas-treaty-signed-united-nations-2023-09-20_en

KUNMING-MONTREALIN MAAILMANLAAJUINEN BIOLOGISTINEN MONIMUOTOISUUS (HYVÄKSYTTY JOULUKUU 2022; VAIKUTUKSET 2023 JA SEN JÄLKEEN)

Tämän tarkoitukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota puitteet. Osa B. Biologisen monimuotoisuuden arvon tarkoitus sisältää julkilausuman tarkoituksen "katalysoida, mahdollistaa ja aktivoida kiireellisiä ja muuntavia toimia… pysäyttää ja kääntää biologisen monimuotoisuuden väheneminen…"

In Osa F. Vuoden 2050 visio ja 2030 tehtävä, viitekehys jakaa aikajanansa kahteen osaan: nykyaika vuoteen 2030 asti ja 2030–2050. Vuoden 2030 tehtävä sisältää "kiireellisiä toimia biologisen monimuotoisuuden häviämisen pysäyttämiseksi ja kääntämiseksi...", kun taas vuoden 2050 visio on hieman epämuodostunut, keskittyen biologisen monimuotoisuuden resurssien arvoon, järkevään käyttöön, ennallistamiseen ja säilyttämiseen.

Vuodelle 2050 viitekehys korostaa "tavoitteita", kun taas vuoden 2030 välitön huolenaihe sisältää tavoitteet. Osassa H on todellakin 23 tavoitetta. Vuoden 2030 yleiset tavoitteet on jaettu kolmeen alaotsakkeeseen:

  1. Vähentää luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia uhkia,
  2. Ihmisten tarpeiden täyttäminen kestävän käytön ja hyötyjen jakamisen avulla sekä
  3. Työkaluja ja ratkaisuja toteutukseen ja valtavirtaistamiseen.

Otsikon H1 alla tavoitteet 1 ja 2 mainitsevat "30 x 30" -lähestymistavan, jossa tehokas ennallistaminen ja suojelu tapahtuu 30 prosentissa luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavista luonnonvaroista. Otsake H2 keskittyy luonnonvarojen kestävään käyttöön ja oikeudenmukaiseen lähestymistapaan näiden resurssien palauttamisessa. Otsake H3 keskittyy enemmän tavoitteiden toteuttamiseen käyttämällä oikeudellisia ja taloudellisia lähestymistapoja. Mielenkiintoista on, että tavoitteessa 19(a) mainitaan 30 miljardin euron taloudellinen investointi vuoteen 2030 mennessä.

Tämän viitekehyksen "ammatti" on, että siinä harkitaan huolellisesti monia onnistumisen kannalta välttämättömiä komponentteja: korkeita tavoitteita, jotka on tarkoitus saavuttaa kahdella toteutusvaiheella, kun ensimmäinen vaihe (päättyy vuonna 2030) tukee toista vaihetta. Niin yleviä kuin vuoden 2030 tavoitteet ja 2050 tavoitteet ovatkin, puitteiden täytäntöönpano on kuitenkin heikkoa. Kohdan J. Vastuullisuus ja avoimuus, alakohta 19, tavoitteena on "apua edistävä, ei-tunkeileva, ei-rangaistava..." lähestymistapa noudattamiseen, joka jättää paljon toivomisen varaa. Kaiken kaikkiaan tämä kehys on kuitenkin varmasti askel oikeaan suuntaan ja ottaen huomioon, että se oli hyväksytty vuoden 2022 lopussa, sillä on aikaa kehittyä vaikuttaen paitsi vuoteen 2023 myös tuleviin vuosiin.

MAAILMAN KAUPPAJÄRJESTÖ: SOPIMUS KALASTUSTUISTA (Hyväksytty kesäkuussa 2022).

Yksi tärkeimmistä "liikalastukseen" liittyvistä seikoista on se, vaikuttaako se biologiseen monimuotoisuuteen. The KalastustukisopimusKesäkuussa 2022 hyväksytty mekanismi on yksi mekanismi, jota voidaan käyttää rajoittamaan jäsentensä "laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä (IUU)" kalastustoimintaa.

Osana kattavaa tukia ja tasoitustoimenpiteitä koskevaa sopimusta (SCM-sopimus) tämä WTO-sopimus on äärimmäisen tarkka, kun on kyse IUU-kalastuksen määrittelystä ja sen määrittämisestä, mikä on sallittua ja mikä ei. Tämä ehkäisee todennäköisesti kielen väärintulkintoja – suuri hyöty, kun eri maat tekevät yhteistyötä estääkseen laittoman kalastuksen merivesillä.

Esimerkiksi ARTIKLA 3: LAITONTA, ILMOITTAMATTOMISTA JA SIJOITTAMATTOMISTA KALASTUSTA MYÖNTÄVÄT TUET 3.1 kohdassa todetaan, että "Ei Jäsen on myöntää tai säilyttää tukia [painotus lisätty]” IUU-kalastuksen osalta. Yhdysvalloissa sanalla "shall" on suuri oikeudellinen merkitys, koska se on mandaatti ehdotuksen sijaan.

Lisäksi ARTIKLA 8: ILMOITTAMINEN JA AVOIMUUS sisältää SCM-sopimuksen mukaiset tehostetut raportointivaatimukset, jotka koskevat erityisesti LIS-kalastusta, ja jäsenten on myös toimitettava lisätietoja asianomaiselle komitealle vuoden kuluessa WTO-sopimuksen voimaantulopäivästä. .

Kaiken kaikkiaan tämä WTO-sopimus tukee aiempaa SCM-sopimusta ja pyrkii suojelemaan kaloja konkreettisella kielellä, joka toivottavasti johtaa jäsenten noudattamiseen ja avoimuuteen IUU-kalastuksen suhteen (Huomautus: katso ARTIKLA 8.2).

Lisätietoja: https://www.wto.org/english/thewto_e/minist_e/mc12_e/briefing_notes_e/bffish_e.htm

PÄÄTELMÄ

Näin ollen vuosi 2023 oli käännekohta, jossa asiantuntijat ympäri maailmaa keskittyivät avomereen ja biologiseen monimuotoisuuteen. Tänä vuonna tärkein työntö oli suojella sitä valtameren osaa, joka on monelle vain harhakuva. Sitä, miten yllä olevat sopimukset kehittyvät, ei tietenkään tiedetä. Ensimmäinen askel avomeren suojelemiseksi on kuitenkin sen tunnustaminen, että se tarvitsee suojelua, vaikka ymmärrys sen biologisesta merkityksestä kasvaa. Loppujen lopuksi kaikki hyötyvät siitä. Se on ihmiskunnan yhteinen perintö.

,

Lue lisää

Vedenalainen iSAMI-pH-anturilla (Sunburst Sensors)
,

Avainten luovuttaminen: Valtameren happamoitumisen seuranta Tyynenmeren saarilla

Seitsemän vuoden valtamerten happamoitumisen seuranta ja valmiuksien kehittäminen Tyynenmeren saarilla. Yhteisön kyky tarkkailla ja ymmärtää merta on suoraan sidottu yhteisön…

Ehdotuspyyntö: Mahdollisesti saastuttavat hylkyt
,

SULJETTU: Ehdotuspyyntö: Projektipäällikkö johtaa mahdollisesti saastuttavia hylkyjä

Ocean Foundation (TOF) etsii projektipäällikköä johtamaan työtä potentiaalisesti saastuttavien hylkyjen (PPW) parissa.

Pyörivä maapallo tekstillä "Sitä kutsutaan siniseksi planeetta syystä"
,

Maa on sininen planeetta

Juhli Maan päivää kanssamme kunnioittamalla syytä, miksi Maata kutsutaan siniseksi planeettaksi – valtamereksi! Valtameri peittää 71 prosenttia planeettamme, ja se ruokkii miljoonia…