Yhteisön johtama mangroveen restaurointi Xcalakissa, Meksikossa

Tiimimme matkusti äskettäin Xcalakiin, Meksikoon osana Ocean Foundation -järjestöä Blue Resilience Initiative (BRI). Miksi? Likaantaaksemme kätemme ja saappaamme – kirjaimellisesti – yhdessä mangroveen entisöintiprojektissamme.

Kuvittele paikka, jossa mangrovepuut seisovat vahvasti merituulta vasten ja maailman toiseksi suurin koralliriutta – Mesoamerikkalainen riutta – suojaa yhteisöä Karibian tulvilta muodostaen Xcalakin kansallisriuttapuiston. 

Se on Xcalak pähkinänkuoressa. Trooppinen pyhäkkö, joka sijaitsee viiden tunnin päässä Cancúnista, mutta maailman kaukana vilkkaasta turistielämästä.

Valitettavasti jopa paratiisi ei ole immuuni ilmastonmuutokselle ja rakentamiselle. Xcalakin mangroveekosysteemi, jossa kasvaa neljä erilaista mangrovepuuta, on uhattuna. Siitä tämä projekti tulee. 

Muutaman viime vuoden aikana olemme tehneet yhteistyötä paikallisen Xcalak-yhteisön, Meksikon, kanssa Luonnonsuojelualueiden komissio (CONANP), National Polytechnic Instituten tutkimus- ja jatkotutkimuksen keskus – Mérida (CINVESTAV), Ohjelma Mexicano del Carbono (PMC) ja Meksikon kansallinen autonominen yliopisto (UNAM) palauttaa tällä alueella yli 500 hehtaaria mangrovemetsiä.  

Nämä rannikon supersankarit eivät ole vain kauniita; niillä on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Hiilen sitomiseksi kutsutun prosessin avulla ne vangitsevat hiiltä ilmasta ja lukitsevat sen maaperään juuriensa alle – tärkeä osa sinisen hiilen kiertokulkua. 

Mangroveen tuhoutuminen: Ilmastonmuutoksen vaikutusten todistaminen

Kaupunkiin ajettaessa vauriot näkyivät heti. 

Tie kulkee laajan mutatason yli, missä aikoinaan sijaitsi mangrove-suo. Valitettavasti tien rakentaminen häiritsi meriveden luonnollista virtausta mangrovepuun läpi. Loukkaantuneen loukkaantumisen lisäämiseksi viimeaikaiset hurrikaanit toivat lisää sedimenttiä ja estivät veden virtauksen entisestään. Ilman makeaa merivettä, joka huuhtelee järjestelmää, ravinteet, saasteet ja suolat kerääntyvät seisovaan veteen, mikä muuttaa mangrovesoot mutatasakoiksi.

Tämä paikka on pilotti loppu Xcalak-projektille – menestys täällä tasoittaa tietä jäljellä olevien 500+ hehtaarin työlle.

Yhteisön yhteistyö: Menestyksen avain mangroveen restauroinnissa

Ensimmäisenä kokonaisena päivänämme Xcalakissa saimme nähdä omakohtaisesti kuinka projekti etenee. Se on loistava esimerkki yhteistyöstä ja yhteisön osallistumisesta. 

Aamupäivän työpajassa kuulimme käytännön harjoittelusta ja yhteistyöstä CONANP:n ja CINVESTAVin tutkijoiden kanssa tukemassa Xcalakin paikallisia olemaan oman takapihansa huoltajia. 

Lapioilla ja tieteellisellä taitotiedolla varustetut ne eivät ainoastaan ​​puhdista sedimenttiä ja palauttavat veden virtauksen mangrovepuuhun, vaan myös tarkkailevat ekosysteeminsä terveyttä matkan varrella.

He ovat oppineet niin paljon siitä, kuka asuu mangrovepuiden joukossa. Niihin kuuluu 16 lintulajia (neljä uhanalaista, yksi uhanalainen), peura, ocelot, harmaa kettu – jopa jaguaarit! Xcalakin mangrovepuut ovat kirjaimellisesti täynnä elämää.

Katse eteenpäin Xcalakin tulevaan mangroveen restaurointiin

Projektin edetessä seuraavat vaiheet ovat laajentaa kaivamista läheiseen laguuniin, jota ympäröivät mangrovemetsät, jotka tarvitsevat kipeästi lisää vettä. Lopulta louhintatyöt yhdistävät laguunin mutatasoon, jonka yli ajoimme matkallamme kaupunkiin. Tämä auttaa vettä virtaamaan samalla tavalla kuin ennen koko ekosysteemissä.

Olemme inspiroituneita yhteisön omistautumisesta, emmekä malta odottaa edistymistä seuraavalla vierailullamme. 

Yhdessä emme vain ennallista mangroveekosysteemiä. Palautamme toivoa valoisampaan tulevaisuuteen, yksi mutainen saapas kerrallaan.