Äitimeren jälleenrakennus…

ja koko elämälle sinisellä planeetallamme.

Tämä on yhtenäisyyden ja toisista välittämisen aikaa. Aika keskittyä empatiaan ja ymmärrykseen. Ja on aika pysyä turvassa ja terveenä ja auttaa sitä tarvitsevia parhaamme mukaan. On myös aika ennakoida tulevaisuuden haasteita ja suunnitella pandemian jälkeistä toipumista.

Maailmantalouden tauko COVID-19-pandemian vuoksi ei ole tekosyy peruuttaa hämmästyttävän hyvää työtä, joka on saanut vauhtia valtameren terveyden ja yltäkylläisyyden palauttamiseksi. Se ei myöskään ole tilaisuus osoittaa sormella ja ehdottaa, että tällainen tauko on ympäristön kannalta tasaisen hyvä. Käyttäkäämme itse asiassa yhdessä opittuja asioita tilaisuutena asettaa terveen ja runsaan valtameren voima kollektiivisen elpymisen ytimeen.

A uusi tutkimus luonnossa sanoo, että voimme saavuttaa täydellisen valtameren terveyden palauttamisen 30 vuodessa!

Ja yli 200 maailman johtavalle ekonomistille tehty laaja kysely paljasti laajalle levinneen luottamuksen siihen, että ympäristöön keskittyvät elvytyspaketit olisivat parempia sekä ympäristön että talouden kannalta [Hepburn, C., O'Callaghan, B., Stern, N. , Stiglitz, J. ja Zenghelis, D. (2020),Kiihdyttävätkö vai hidastavatko COVID-19:n julkisen talouden elvytyspaketit ilmastonmuutoksen edistymistä?[', Oxford Review of Economic Policy 36(S1) tulossa]

Voimme kutsua tavoitettamme terveestä taloudesta, puhtaasta ilmasta, puhtaasta vedestä ja runsaasta valtamerestä "yhteisillä ekologisilla tavoitteillamme", koska loppujen lopuksi kaikki elämä maan päällä hyötyy.

Valjastakaamme siis yhteiset ekologiset tavoitteemme oikeudenmukaisen taloudellisen siirtymän palvelukseen, joka luo kestävää talouskasvua uuden yhteiskuntasopimuksen puitteissa. Voimme edistää hyvää politiikkaa, joka tukee myönteistä käyttäytymistä. Voimme muuttaa yksilöllistä käyttäytymistämme vaikuttaaksemme myönteisesti kaikessa työssämme tekemällä toimia, jotka palauttavat ja uudistavat merta. Ja voimme lopettaa ne toiminnot, jotka vievät mereltä liikaa hyvää ja laittavat liikaa pahaa.

Hallitusten talouden elvytyssuunnitelmissa voidaan asettaa etusijalle tuki sinisen talouden aloille, joilla on suuri työpaikkojen luomispotentiaali, kuten merien uusiutuva energia, sähkölaivojen infrastruktuuri ja luontopohjaiset kestävyysratkaisut. Julkisia investointeja voidaan kohdentaa merenkulun hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, sinisen hiilen järjestelmien integrointiin NDC:ihin ja siten Pariisin sitoumusten, Our Ocean -sitoumusten ja YK:n SDG14 Ocean Conference -sitoumusten pitämiseen. Jotkut näistä ihanteista ovat jo olemassa, ja älykkäät poliittiset ja teollisuuden johtajat tavoittelevat parempia käytäntöjä ja parannettua teknologiaa. Muita voidaan kuvitella tai suunnitella, mutta niitä on vielä rakennettava. Ja jokainen niistä luo työpaikkoja suunnittelusta ja toteutuksesta toimintoihin ja ylläpitoon, ja kaikki resurssit, joita tarvitaan eteenpäin.

Näemme jo nyt, että kestävä kehitys on noussut monien yritysten prioriteettien kärkeen.

He näkevät tämän vuosikymmenen toimintana, jolla pyritään siirtymään kohti nollapäästöjä, kiertotaloutta, biologisen monimuotoisuuden suojelua, pakkausten ja muovisaasteiden vähentämistä. Katso Kestävän kehityksen trendit. Suurin osa näistä yritysmuutoksista on vastaus kuluttajien vaatimuksiin.

Olemme yli 17 vuoden ajan rakentaneet The Ocean Foundationia katsoaksemme eteenpäin, mitä voidaan tehdä seuraavaksi kääntääksemme valtameriympäristöjen tuhoutumissuuntauksen ympäri maailmaa. Maailmanlaajuinen yhteisömme – johtajat, neuvonantajat ja henkilökunta – nousevat joka aamu reagoidakseen merien terveyteen kohdistuviin uhkiin ja löytääkseen ratkaisuja – kotoa käsin, pandemian aikana ja talouden romahduksen edessä, jota kukaan heistä ei ole koskaan nähnyt. Se, mitä aloimme tehdä, näyttää toimivan. Kiihdytetään. Tästä syystä puhumme mahdollisuudesta tehdä Blue Shift, kun rakennamme uudelleen taloutta ja teemme valtamerestä jälleen terveemmän.

Toivon, että olette kaikki hyvässä kunnossa ja tuulella, varovaisia ​​mutta positiivisia.

Merelle, Mark