Kanadalainen kaivosyhtiö Nautilus Minerals Inc. on panostanut maineeseensa käynnistäessään maailman ensimmäisen syvänmeren kaivostoiminnan (DSM). Bismarck-meri Papua-Uudessa-Guineassa on merkitty tämän ennennäkemättömän teknologian testialueeksi. Monet muut yritykset – Japanista, Kiinasta, Koreasta, Isosta-Britanniasta, Kanadasta, Yhdysvalloista, Saksasta ja Venäjältä – odottavat, pystyykö Nautilus onnistumaan tuomaan metalleja merenpohjasta sulattoon, ennen kuin ryhtyvät itse toimiin. He ovat jo hankkineet tutkimusluvat, jotka kattavat yli 1.5 miljoonaa neliökilometriä Tyynenmeren pohjaa. Lisäksi etsintäluvat kattavat nyt laajoja alueita Atlantin ja Intian valtameren merenpohjasta.

Tämä DSM-tutkimuksen kiihkoisuus tapahtuu, kun ei ole olemassa sääntelyjärjestelmiä tai suojelualueita syvänmeren ainutlaatuisten ja vähän tunnettujen ekosysteemien suojelemiseksi ja ilman mielekästä kuulemista niiden yhteisöjen kanssa, joihin DSM vaikuttaa. Lisäksi vaikutusten tieteellinen tutkimus on edelleen erittäin rajallista, eikä se takaa, että rannikkoyhteisöjen ja kalastuksen, josta ne riippuvat, terveys taataan.

Deep Sea Mining Campaign on Papua-Uusi-Guineasta, Australiasta ja Kanadasta kotoisin olevien organisaatioiden ja kansalaisten yhdistys, joka on huolissaan DSM:n todennäköisistä vaikutuksista meren ja rannikon ekosysteemeihin ja yhteisöihin. Kampanjan tavoitteena on saada vapaa, ennakkoon ja tietoon perustuva suostumus asianomaisilta yhteisöiltä sekä ennalta varautumisen periaatteen soveltaminen.

Yksinkertaisesti sanottuna uskomme, että:

▪ Vaikuttavat yhteisöt tulisi ottaa mukaan päätöksiin siitä, pitäisikö syvänmeren kaivostoimintaa jatkaa, ja lisäksi heillä on veto-oikeus ehdotetuille miinoille, Ja että
▪ Riippumattoman varmennettu tutkimus on suoritettava sen osoittamiseksi, että yhteisöt tai ekosysteemit eivät kärsi pitkäaikaisista kielteisistä vaikutuksista ennen kaivostoiminnan aloittamista.

Yritykset ovat osoittaneet kiinnostusta kolmeen DSM:n muotoon – kobolttikivien, polymetallisten kyhmyjen ja massiivisten merenpohjan sulfidien louhintaan. Juuri jälkimmäinen on kaivostyöläisille kiistatta houkuttelevin (joka sisältää runsaasti sinkkiä, kuparia, hopeaa, kultaa, lyijyä ja harvinaisia ​​maametallia) – ja kiistanalaisin. Merenpohjan massiivisten sulfidien louhinta todennäköisesti aiheuttaa suurimmat ympäristövahingot ja suurimmat terveysriskit rannikkoyhteisöille ja ekosysteemeille.

Merenpohjan massiivisia sulfideja muodostuu hydrotermisten aukkojen ympärille – kuumille lähteille, joita esiintyy vedenalaisten vulkaanisten vuorten ketjuissa. Tuhansien vuosien aikana metallisulfidien mustia pilviä on purskahtanut ulos tuuletusaukoista, ja ne ovat asettuneet valtaviin, jopa miljoonien tonnejen painoisiin kumppaisiin.

Vaikutukset
Nautilus Mineralsille on myönnetty maailman ensimmäinen lisenssi syvänmeren kaivoksen toimintaan. Se aikoo uuttaa kultaa ja kuparia merenpohjan massiivisista sulfideista Bismarckin meressä PNG:ssä. Solwara 1:n kaivosalue on noin 50 km:n päässä Rabaulin kaupungista East New Britainissa ja 30 km:n päässä New Irelandin provinssin rannikolta. DSM-kampanja julkaisi marraskuussa 2012 yksityiskohtaisen valtameren arvioinnin, joka osoittaa, että rannikkoyhteisöt ovat mahdollisesti vaarassa saada raskasmetallimyrkytys Solwara 1 -alueen nousukuormituksen ja virtausten vuoksi.[1]

Hyvin vähän ymmärretään kunkin yksittäisen syvänmeren miinan mahdollisista vaikutuksista puhumattakaan monien todennäköisesti kehitettävien miinojen kumulatiivisista vaikutuksista. Olosuhteet hydrotermisten aukkojen ympärillä ovat erilaiset kuin missään muualla planeetalla, ja tämä on johtanut ainutlaatuisiin ekosysteemeihin. Jotkut tutkijat uskovat, että hydrotermiset tuulettimet ovat siellä, missä elämä sai alkunsa maan päällä. Jos näin on, nämä ympäristöt ja nämä ekosysteemit voisivat tarjota näkemyksiä elämän kehityksestä. Olemme tuskin alkaneet ymmärtää syvänmeren ekosysteemejä, jotka vievät yli 90 % valtameren tilasta.[2]

Jokainen louhintaoperaatio tuhoaisi suoraan tuhansia hydrotermisiä purkumuodostelmia ja niiden ainutlaatuisia ekosysteemejä – sillä on hyvin todellinen mahdollisuus, että lajit kuolevat sukupuuttoon ennen kuin niitä on edes tunnistettu. Monet väittävät, että pelkkä tuuletusaukkojen tuhoaminen olisi riittävä syy olla hyväksymättä DSM-hankkeita. Mutta on olemassa muitakin vakavia riskejä, kuten metallien mahdollinen myrkyllisyys, jotka voivat joutua meren ravintoketjuihin.

Tutkimuksia ja mallintamista tarvitaan sen selvittämiseksi, mitä metalleja vapautuu, missä kemiallisissa muodoissa ne ovat läsnä, missä määrin ne pääsevät ravintoketjuihin, kuinka saastuneita paikallisten yhteisöjen syömät merenelävät ovat ja mitä vaikutuksia näillä on metallit vaikuttavat kalastukseen paikallisesti, kansallisesti ja alueellisesti.

Siihen asti olisi sovellettava ennalta varautuvaa lähestymistapaa ja keskeytettävä syvänmeren mineraalien etsintä ja louhinta.

Yhteisön ääni syvänmeren kaivostoimintaa vastaan
Kehotus lopettaa kokeellinen merenpohjan louhinta Tyynellämerellä kasvaa. Papua-Uuden-Guinean ja Tyynenmeren paikalliset yhteisöt vastustavat tätä rajateollisuutta.[3] Tähän on kuulunut yli 24,000 4 allekirjoituksella varustetun vetoomuksen esittäminen PNG:n hallitukselle, jossa vaaditaan Tyynenmeren hallituksia lopettamaan kokeellinen merenpohjan louhinta.[XNUMX]
Koskaan aikaisemmin PNG:n historiassa kehitysehdotus ei ole herättänyt näin laajaa vastustusta – paikallisten yhteisöjen edustajista, opiskelijoista, kirkkojohtajista, kansalaisjärjestöistä, tutkijoista, ministeriöiden henkilökunnasta sekä kansallisista ja maakuntien kansanedustajista.

Tyynenmeren naiset edistivät "lopeta merenpohjan kokeellinen louhinta" -viestiä kansainvälisessä Rio+20-konferenssissa Brasiliassa.[5] Uudessa-Seelannissa yhteisöt ovat kokoontuneet kampanjoimaan mustan hiekkansa ja syvänmerensä louhintaa vastaan.[6]
Maaliskuussa 2013 Tyynenmeren kirkkojen konferenssin 10. yleiskokous hyväksyi päätöslauselman kaikenlaisen kokeellisen merenpohjan louhinnan lopettamisesta Tyynellämerellä.[7]

Tutkimuslupia myönnetään kuitenkin pelottavalla nopeudella. Lisää ääniä on kuultava, jotta DSM:n haamu ei muutu todeksi.

Yhdistä voimamme kanssamme:
Liity Deep Sea Mining -kampanjan e-listalle lähettämällä sähköpostia osoitteeseen: [sähköposti suojattu]. Kerro meille, jos sinä tai organisaatiosi haluat tehdä yhteistyötä kanssamme.

Lisätietoja:
Meidän nettisivumme: www.deepseaminingoutofourdepth.org
Kampanjaraportit: http://www.deepseaminingoutofourdepth.org/report
Facebook: https://www.facebook.com/deepseaminingpacific
Twitter: https://twitter.com/NoDeepSeaMining
Youtube: http://youtube.com/StopDeepSeaMining

Viitteet:
[1]Th. John Luick, Solwara 1 -projektin Nautiluksen ympäristövaikutusten fyysinen arvio – riippumaton katsaus, Deep Sea Mining Campaign http://www.deepseaminingoutofourdepth.org/report
[2] www.savethesea.org/STS%20ocean_facts.htm
[3] www.deepseaminingourofourdepth.org/community-testimonies
[4] www.deepseaminingoutofourdepth.org/tag/petition/
[5] Tyynenmeren kansalaisjärjestöt tehostavat Oceans-kampanjaa Rio+20:ssa, Island Business, 15. kesäkuuta 2012,
www.deepseaminingoutofourdepth.org/pacific-ngos-step-up-oceans-campaign-at-rio20
[6] kasm.org; deepseaminingoutofourdepth.org/tag/new-zealand
[7] "Call for impact research", Dawn Gibson, 11. maaliskuuta 2013, Fiji Times Online, www.fijitimes.com/story.aspx?id=227482

Deep Sea Mining Campaign on Ocean Foundationin projekti